Kuuntele opastus
Tervetuloa kaikki! Ottakaa hetkeksi mukava asento ja sulje silmänne, tai katsokaa ympärillenne. Kuulkaa, miten tuuli humisee näissä suurissa männyissä. Täällä Honkamäenpuiston leikkipaikalla on jotain sellaista, mitä ei löydä kaupungin asfaltilta. Se on tämä tietty rauhan tunne, vaikka olemme keskellä kasvavaa kaupunkia. Tunnitteko te tämän tuoksun? Se on se perinteinen suomalainen havumetsän ja kostean maan yhdistelmä, joka vie meidät välittömästi takaisin lapsuuteen. Tämä ei ole vain paikka, jossa lapset kiipeilevät ja nauravat, vaan tämä on elävä organismi. Tämä puisto on kuin kaupungin keuhkot, ja me seisomme juuri nyt sen sykkivimmässä kohdassa, missä luonto ja ihmisen rakentama maailma kohtaavat pehmeästi.
Mutta jos me kelaamme aikaa taaksepäin, niin tässä maisemassa on tapahtunut valtavasti. Ennen kuin nämä leikkivälineet ja hoidetut polut tulivat tänne, tämä alue oli osa laajempaa metsämaisemaa, joka määritteli koko tämän seudun identiteetin. Mietikää nyt, kuinka monta sukupolvea on kulkenut näiden samojen mäkien yli. Täällä on kuljettu kantoihin ja kantoihin, kenties metsästäjät, paimenet tai varhaiset maanviljelijät, jotka katsoivat tätä samaa horisonttia kuin me nyt. Kaupungistumisen myötä monet tällaiset metsiköt raivattiin tieltä, mutta Honkamäki säilyi. Se on kuin historian ankkuri. Kun katsotte noita vanhimpia puita, ne ovat nähneet maailman muuttuvan hevoskärryistä autoihin ja hiljaisuuden vaihtuneen kaupungin kohinaan. Tämä leikkipaikka on rakennettu kunnioittaen tätä perintöä, jotta uudet sukupolvet oppisivat, miltä tuntuu koskettaa oikeaa puun kuorta ja tuntea sammalen pehmeys jalkojen alla.
Tiedättekö, täällä Honkamäellä liikkuu myös tiettyjä tarinoita, joita ei löydy virallisista historiankirjoista. Paikallisten vanhempien on sanottu, että näiden mäkien alla lepää muinaisia salaisuuksia. Jotkut kertovat, että puiston syvimmässä kohdassa, missä varjot ovat pisimpiä, on joskus nähty vilauksia menneisyydestä tai kuultu kaukaisia kuiskausta, kun tuuli puhaltaa oikeasta suunnasta. On sanottu, että tämä maa on niin rikas ja elinvoimainen, koska se kantaa mukanaan kaikkien niiden ihmisten muistoja, jotka ovat täällä levähtäneet satojen vuosien ajan. Se on tavallaan näkymätön kerros, myytti, joka tekee tästä leikkipaikasta enemmän kuin vain kokoelman telineitä. Se on paikka, jossa mielikuvitus saa vapauden, ja lapsen leikki muuttuu helposti seikkailuksi muinaiseen metsään, koska tämä paikka itsessään hengittää historiaa.
Joten, kun te nyt jatkatte matkaanne tai katsotte lapsianne leikkimässä, pysähtykää hetkeksi ja tuntekaa se yhteys. Älkää nähkö tätä vain puistona, vaan aikakoneena. Kehotan teitä kokeilemaan jotain: menkää tuon suurimman männyn luokse, laskekaa kätensä sen runkoa vasten ja miettikää, mitä se puu kertoisi meille, jos se osaisi puhua. Mitä se kertoisi tästä kaupungista ja meistä? Toivon, että vietätte täällä hetken vain kuunnellen. Kiitos, että olitte mukana tässä pienessä matkassa läpi ajan ja luonnon. Nauttikaa nyt puiston rauhasta ja antakaa mielikuvituksen lentää, aivan kuten täällä on tehty jo vuosisatojen ajan.