Luku 1
*(Opas pysähtyy kohteen eteen, laskee äänensä hieman ja katsoo ryhmää tarkkaavaisesti. Hän elehtii kädellään kohti rakennusta.)*
Katsokaa tätä paikkaa. Tunnetteko te sen? Täällä ilmassa on jotain sellaista, mitä ei löydä tavallisista museokartuista. Tervetuloa Kehon rakennus ja purku Oy:n maailmaan. En ole vain opas, vaan historian harrastaja, ja uskokaa minua, tämä kohde on yksi kaupunkimme omituisimmista ja kiehtovimmista helmistä. Kun seisomme tässä, katsomme rakennusta, joka ei ole vain tiiliä ja betonia, vaan se on eräänlainen fyysinen manifesti ihmisen uteliaisuudesta ja ehkäpä pienestä ripauksesta hulluutta. Täällä raja biologian ja arkkitehtuurin välillä hämärtyy. Tunnelma on täällä aina hieman sähköinen, kuin odottaisimme jotain paljastumista, ja juuri se tekee tästä käynnistä elämyksen, joka jää mieleen kauan tämän päivän jälkeen.
Jos sukellamme historian syvään päätyyn, meidän on ymmärrettävä, että tämä paikka ei syntynyt tyhjästä. Se heijastaa tiettyä aikakautta, jolloin teollinen optimismi ja anatominen tutkimusmatkailu kohtasivat. Kehon rakennus ja purku ei ole vain nimi, vaan se on ollut filosofia. Historiallisesti täällä on pohdittu, miten ihminen on rakennettu – ei vain lihas lihakselta, vaan miten me sovimme osaksi tätä urbaania koneistoa. Rakennuksen seinien sisään on vuosikymmenten saatossa kerrostunut tarinoita kokeiluista, joita ei ole kirjattu virallisiin arkistoihin. Se on toiminut eräänlaisena epävirallisena laboratoriona, jossa on pyritty ymmärtämään elämän ja kuoleman mekaniikkaa. Kun katsotte noita ikkunoita, kuvitelkaa ne lamput palamaan myöhään yöhön, kun kunnianhimoiset tutkijat ovat yrittäneet purkaa ihmisyyden palasiksi löytääkseen sieltä jonkin suuremman totuuden.
Mutta kuten jokaisessa mielenkiintoisessa kohteessa, myös tämän rakennuksen varjoissa asuu salaisuus. Paikallisten keskuudessa on kiertänyt kauan myytti siitä, että kellarikerroksissa on säilytetty jotain, mitä ei olisi koskaan pitänyt rakentaa uudelleen. Sanotaan, että täällä on kerran yritetty luoda täydellinen kopio ihmiskehosta pelkillä mekaanisilla osilla ja arkkitehtonisilla periaatteilla. Jotkut väittävät, että jos seisoo hiljaa käytävän päässä, voi kuulla metallisen kolinan ja hengityksen, joka ei kuulu kenellekään elävälle. Onko se vain kaupunkilegenda? Ehkä. Mutta historian harrastajana tiedän, että myytit syntyvät aina jostain. Ne ovat kaiun kaltaisia merkkejä siitä, että täällä on tapahtunut asioita, joita ei ole voitu kertoa ääneen, tai joita on haluttu peittää pölyisten arkistojen alle.
Nyt, kun olemme valmistautuneet henkisesti, on aika astua sisään. Mutta varoittelen teitä: älkää katso vain pintoja, vaan yrittäkää aistia se, mikä on purettu ja mikä on rakennettu uudelleen. Kun kuljemme läpi näiden tilojen, kysykää itseltänne, mitä te itse rakentaisitte, jos saisitte mahdollisuuden purkaa itsenne ja aloittaa alusta. Kehon rakennus ja purku Oy ei ole vain nähtävyys, se on peili, joka heijastaa meidän kaikkien sisäistä uteliaisuutta. Seurakaani minua, pysykää lähellä ja pidetään silmät auki. Astukaa rohkeasti sisään, jos uskallatte nähdä, mitä näiden seinien sisällä todella sykkii.
