Ehrensvärd-museo

Ehrensvärd-museo – matka 1700-luvun Viaporiin JOHDANTO & TUNNELMA Astutaanpa nyt hetkeksi pois nyky-Helsingistä. Kuvitelkaa, että on 1700-luku ja tämä Suomenlinna tunnetaan vielä nimellä Sveaborg, Viapori. Olemme linnoituksen alkuperäisen keskusaukion laidalla, vanhan komendantintalon äärellä. Täällä ei silloin kulkenut matkailijoita kamera kaulassa, vaan upseereita, palvelusväkeä, rakennusmestareita ja sotilaita. Ja juuri tässä talossa asui mies, jonka nimi liittyy niin kiinteästi koko linnoituksen syntyyn, että ilman häntä Suomenlinna näyttäisi todennäköisesti aivan toisenlaiselta. Tervetuloa Ehrensvärd-museoon. Tämä ei ole pelkästään museo esineille ja muotokuville. Se on ennen kaikkea kurkistus 1700-luvun ihmisen kotiin. Kun katsotte ympärillenne, katsotte maailmaa, jossa meri, sotavoima, sääty ja kuningas hallitsivat ihmisen arkea. HISTORIALLINEN SYVÄSUKELTAVUUS Augustin Ehrensvärd syntyi vuonna 1710 ja nousi Ruotsin valtakunnan merkittäväksi sotilasjohtajaksi, linnoittajaksi ja suunnittelijaksi. Vuonna 1748 hän sai tehtäväkseen johtaa uuden merilinnoituksen rakentamista Suomenlahdelle. Tästä hankkeesta syntyi Sveaborg, nykyinen Suomenlinna. Ehrensvärdin ajatuksena ei ollut rakentaa pelkkää kivimuuria, vaan kokonainen linnoitettu merelliseen sodankäyntiin soveltuva tukikohta. Tämä rakennus oli hänen kotinsa, kun hän johti linnoituksen rakentamista ja kehittämistä. Museon sisustus kuvastaa 1700-luvun aatelista asumista, ja täällä voi nähdä esimerkiksi aikakauden huonekaluja, muotokuvia ja laivamalleja. Se on kiinnostavaa juuri siksi, että Viaporin historiaa ei katsota täällä vain tykkien ja muurien kautta. Näemme myös ihmisen, joka söi, nukkui, seurusteli, työskenteli ja vastaanotti vieraita tämän saman katon alla. Ehrensvärd kuoli vuonna 1772, mutta hänen yhteytensä Suomenlinnaan jäi pysyväksi. Hänet haudattiin Suomenlinnaan, ja hänen hautansa sijaitsee aivan museon läheisyydessä Suurella linnanpihalla. Myöhemmin rakennuksesta tuli muistipaikka hänen elämäntyölleen. Vuonna 1927 Ehrensvärd-seura teki aloitteen museon perustamisesta juuri näihin tiloihin, joissa hän oli asunut. SALaisuus JA MYYTTI Tässä museossa on yksi erityinen ajatus, joka kannattaa pitää mielessä: kaikkein kiinnostavin esine ei välttämättä ole vitriinissä. Se on itse huone. Kun katsotte kattoa, ovia, lattioita, mittasuhteita ja huoneiden sijoittelua, katsotte ympäristöä, jossa 1700-luvun säätyläinen todella eli. Museo pyrkii nimenomaan välittämään aikakauden autenttisen kodin tunnelmaa. Täällä historia ei ole vain seinälle kirjoitettu vuosiluku, vaan se on rakennettu ympärillenne. Ja ajatelkaa vielä Ehrensvärdin arkea. Hän työskenteli sotilasarkkitehtina valtavan rakennushankkeen parissa, mutta samaan aikaan hän eli täällä kuin aikansa korkea-arvoinen upseeri. Työ ja yksityiselämä olivat kirjaimellisesti saman katon alla. Voisi sanoa, että tämä oli 1700-luvun komentokeskus ennen kuin sana ”kotitoimisto” oli vielä keksitty. YLLÄTYS & PÄÄTÖS Kun lähdette tästä huoneesta, katsokaa vielä kerran ulos. Kuvitelkaa Suuri linnanpiha ilman matkailijoita ja ravintoloita. Näette mielessänne sotilaita, rakennustöitä, hevosia, laivoja ja Ehrensvärdin kulkemassa täällä omassa valtakunnassaan. Ja ehkä kaikkein hienointa on tämä: Suomenlinnan historia ei alkanut linnoituksen muurista. Se alkoi ihmisistä, joilla oli visio. Augustin Ehrensvärd jätti tänne kivien lisäksi ajatuksen siitä, että pieni saari Suomenlahdella voisi olla kokonaisen merilinnoituksen sydän. Kun astutte ulos, ette enää katso pelkkää vanhaa taloa. Katsotte paikkaa, jossa yksi Suomen historian kuuluisimmista linnoitusrakentajista todella asui.