Post Bar

*(Opas pysähtyy Post Barin eteen, kääntyy ryhmän puoleen ja hymyilee itsevarmasti. Hän elehtii kädellään sisäänpäin, ääni on kutsuva ja hieman salaliittomainen.)* Katsokaa tätä paikkaa. Ensi silmäyksellä se näyttää vain yhdeltä kaupungin monista baareista, eikö vain? Mutta pysähtykää hetkeksi ja hengittäkää sisään. Täällä ilmassa on jotain muuta kuin vain cocktailien tuoksua. Täällä on historian painoa. Kun astumme sisään, me emme siirry vain tilasta toiseen, vaan me matkaamme ajassa taaksepäin. Huomaatteko, miten kaupungin kiire ja melu vaimenevat, kunnallaan, ja tilalle tulee tämä hämärä, lähes harras tunnelma? Tervetuloa Post Bariin, paikkaan, jossa seinät eivät ainoastaan puhu, vaan ne kuiskaavat tarinoita ajoilta, jolloin viestit kulkivat hitaammin, mutta niiden merkitys oli paljon suurempi. Kuten paikan nimi antaa ymmärtää, tämä koko ympäristö on kietoutunut postin ja viestinnän historiaan. Muistakaa aika, jolloin posti oli kaupungin hermokeskus. Ennen sähköposteja ja älypuhelimia tämä oli se paikka, jonne ihmiset tulivat odottamaan elämänsä tärkeimpiä uutisia: rakkautta, perintöjä tai kenties sota-uutisia. Post Bar on syntynyt tämän kiireen ja odotuksen risteykseen. Se on toiminut epävirallisena tiedon vaihtopisteenä. Täällä, näiden pöytien ääressä, on istunut kaupungin vaikutusvaltaisimpia miehiä ja vaarallisimpia hahmoja, jotka ovat vaihtaneet kuittauksia ja salaisuuksia samalla kun ovat siemaileet juomaansa. Arkkitehtuurissa näkyy vielä tuo vanha, kurinalainen maailma, mutta sisällä vallitsee vapaus. Se on ollut turvasatama niille, jotka halusivat kadota hetkeksi näkyviltä, mutta pysyä silti lähellä kaupungin sykettä. Mutta tässä tulee se osa, jota ei löydy virallisista opaskirjoista. Kerrotaan, että Post Barilla on ollut historiansa aikana rooli, joka on ulottunut tavallisen ravintolan toiminnan ulkopuolelle. On puhuttu salaisista ovista ja kellarikerroksista, joissa on hoidettu kaupungin varjoisampaa puolta. Myytit kertovat, että toisen maailmansodan aikana tai sen jälkeen täällä on toimittu tiedustelun solmukohtana. Kuvitelkaa itsenne tähän tilaan, kun ulkona on pimeää ja sateista, ja joku laskee pöydälle kirjekuoren, jota ei saa avata julkisesti. Se on se mystiikka, joka tekee tästä paikasta erityisen. Täällä on käyty keskusteluja, jotka ovat muuttaneet kaupungin kulkua, ja kaikki tämä on tapahtunut juuri tässä samassa hämärässä, lähes huomaamattomasti. Joten, kun me nyt astumme sisään, en halua teidän katsovan vain sisustusta tai juomalistaa. Haluan, että katsotte varjoihin ja kuuntelette ympärillänne. Mietikää, kuka on istunut teidän tuolissanne viisikymmentä vuotta sitten ja mitä hän on tullut täällä kertomaan. Tila on meille auki, ja nyt on meidän vuoromme lisätä oma pieni kohtalomme tämän paikan historiaan. Otetaanpa siis jotain raikasta, asetutaan mukavasti ja annetaan kaupungin menneisyyden kietoutua ympärillemme. Olkaa hyvä, astukaa sisään ja tuntekaa historia ihollanne.