Joulutalon Joulupukki

(Opas pysähtyy, ottaa rennosti asennon ja katsoo vierailijoita hymyillen, samalla kun hän viittaa kädellään ympäröivään lumiseen maisemaan ja Joulutalon punaisiin seiniin.) Katsokaa ympärillenne. Tunnetteko te tämän? Se ei ole vain pakkasen purema ilma, vaan jotain sellaista, mitä kutsun usein ”odotuksen sähköksi”. Täällä, Korvatunturin sydämessä, aika tuntuu pysähtyvän. Kun astumme Joulutalon ovista sisään, jätämme taaksemme kiireisen maailman, sähköpostit ja aikataulut. Täällä tuoksuu kaneli, kuusenhavut ja vanha puu – tuoksu, joka kuljettaa meidät suoraan lapsuuteen, vaikka olisitte kuinka vanhoja tahansa. Joulutalo ei ole vain rakennus, se on portti maailmaan, jossa hyvyys on valuutta ja ihmeet ovat arkipäivää. Hengittäkää syvään, rentoutukaa ja antakaa mielikuvituksen ottaa ohjat, sillä olemme saapuneet paikkaan, jota on etsitty sukupolvien ajan. Mutta jos katsomme tätä hieman historian harrastajan silmin, niin Joulupukki ei syntynyt tyhjiössä. Meidän suomalainen pukkimyytimme on kiehtova sekoitus pohjoista kansanperinnettä ja eurooppalaista kristillistä historiaa. Pyhä Nikolaus, tuo Myran piispa, toi mukanaan anteliaisuuden perinteen, mutta täällä pohjolassa hän kohtasi jotain villimpää. Meillä oli nuottipukit ja tontut, jotka tiesivät metsän salaisuudet ja saattoivat olla joko apulaisia tai pieniä kiusantekijöitä. Kun nämä kaksi maailmaa – etelän hienostunut hyväntekeväisyys ja pohjoisen luonnonläheinen mystiikka – sulautuivat yhteen, syntyi se hahmo, jonka me nyt tunnemme. Joulutalo on tämän synteesin huipentuma. Se edustaa sitä jatkumoa, jossa vanha suomalainen talous ja yhteisöllisyys kohtaavat maailmanlaajuisen juhlan. Täällä ei puhuta vain lahjoista, vaan siitä perinteestä, jossa jokainen pienikin teko lasketaan ja jokainen hyvä sydän palkitaan. Tässä kohtaa meidän on kuitenkin puhuttava siitä, mikä tekee tästä paikasta todella erityisen. Nimittäin salaisuuksista. Te tiedätte, että tontut hoitavat lahjojen valmistuksen, mutta olen kuullut huhuja, että Joulutalon seinien sisällä on huoneita, joita ei löydy mistään kartasta. Tarinoiden mukaan täällä sijaitsee ”Hyvän Tahdon Arkisto”, johon on kirjattu jokainen lapsen nauru ja jokainen pyytämätön ystävällinen teko ympäri maailmaa. Se on se näkymätön voima, joka antaa Pukille energian jaksaa yhdessä yössä kiertää koko maapallon. Tämä myytti ei ole vain satua, vaan se on muistutus siitä, että maailmassa on jotain suurempaa kuin se, minkä näemme silmillämme. Se on uskoa siihen, että hyvyys on pysyvää ja että jossain päin pohjoista on aina paikka, jossa meitä valvotaan lempeästi. Nyt, kun olemme kävelleet läpi historian ja myyttien, on aika siirtyä itse kokemukseen. Joulupukki odottaa meitä, ja hänellä on tapana huomata heti, kuka on tullut tänne avoimin mielin. Kannustan teitä: älkää vain katsoko, vaan kysykää, tunukaa ja uskalkaa olla lapsia vielä hetken. Mennäänpä sisään, katsotaan miltä tonttujen verstas näyttää tänään ja katsotaan, löytyykö sieltä kenties jokin pieni yllätys teillekin. Tervetuloa kotiin, tervetuloa Joulutaloon. Seuratkaa minua, matka alkaa nyt.