Mama Mozza Tikkurila

*(Opas pysähtyy Mama Mozzan eteen, ottaa rennon asennon ja katsoo ryhmää hymyillen. Hän elehtii kädellään ympäröivää Tikkurilan kaupunkimaisemaa.)* Katsokaa ympärillenne. Täällä Tikkurilan sydämessä, missä moderni kaupunkikuva ja rautatien syke kohtaavat, on paikka, joka on enemmän kuin vain ravintola. Tervetuloa Mama Mozzaan. Kun astutte sisään, huomaatte heti, että ilma muuttuu. Se ei ole vain tuoreen basilikan ja sulaneen mozzarellan tuoksu, vaan se on jotain syvempää – se on tunne kotoisuudesta, jota kutsutaan italiaksi sanalla *accoglienza*. Täällä ei vain syödä, vaan täällä pysähdytään. Huomaatte, kuinka kiireinen Vantaan arki vaimenee ja tilalle tulee lämmin, melkein perheellinen tunnelma. Se on kuin pieni italialainen saareke keskellä suomalaista esikaupunkia, paikka, jossa aika tuntuu hidastuvan juuri oikealla tavalla. Mutta jos katsomme historian silmin, Tikkurila on aina ollut kohtaamispaikka. Tämä alue on kasvanut rautatien ympärille, ja se on ollut portti maailmalle jo vuosikymmeniä. Mama Mozza istuu tässä historiassa kuin moderni jatkumo vanhalle vieraanvaraisuuden perinteelle. Vaikka itse ravintola edustaa nykyajan kulinaarista osaamista, se kantaa mukanaan sitä klassista italialaista filosofiaa, jossa ruoka on sosiaalinen liima. Se on sama henki, joka on ohjannut eurooppalaisia torikaupunkeja vuosisatojen ajan. Täällä Tikkurilassa tämä perinne kohtaa pohjoisen pragmatismin. On kiehtovaa ajatella, kuinka tämän saman maan päällä on kulkenut teollisuustyöläisiä, matkaajia ja kauppiaita, ja nyt meillä on paikka, joka tuo etelän lämmön ja historian suoraan meidän pöytäämme. Ja tässä tulee se mielenkiintoinen osa, jota ei löydä oppaista. Jokaisella tällaisella paikalla on omat salaisuutensa. Sanotaan, että Mama Mozzan keittiössä ei ole vain reseptejä, vaan perintöä. Kiertää huhu, että osa mauista kumpuaa salaisuuksista, jotka on siirretty sukupolvelta toiselle, kaukana täältä pohjoisesta. On kuin ravintolassa olisi näkymätön lanka, joka yhdistää Tikkurilan kadut Etelä-Italian aurinkoisiin kyliin. Myytti kertoo, että täällä jokainen vieras kohdellaan kuin vanhanaisena perheenjäsenenä, ja että tiettyjen annosten taustalla on intohimo, jota ei voi oppia oppikirjoista. Se on sellaista ”sieluruokaa”, joka ei ravitse vain vatsaa, vaan myös mieltä. Se on se pieni taika, joka saa ihmiset palaamaan tänne kerta toisensa jälkeen, vaikka maailmassa on tuhansia pizzerioita. Joten, ennen kuin jätän teidät nauttimaan illasta, haastan teidät tekemään yhden asian. Älkää vain tilatko ruokaa, vaan pysähtykää hetkeksi kuuntelemaan ympärillänne kuuluvaa puhetta ja naurua. Anna itsesi uppoutua tähän tunnelmaan. Kokeilkaa jotain sellaista, mitä ette ole ennen maistaneet, ja antakaa makujen kertoa tarinan matkasta etelästä pohjoiseen. Mama Mozza ei ole vain pysäkki matkalla kotiin, vaan se on kohde itsessään. Olkaa hyvät, astukaa sisään, tunkakaa lämpö ihollaan ja nauttikaa aidosta, sydämellisestä italialaisesta kokemuksesta täällä Tikkurilan sydämessä. Hyvää ruokahalua, tai kuten italiaksi sanotaan: Buon appetito!