Luku 1
*(Opas pysähtyy mäen rinteelle, kääntyy ryhmän puoleen ja levittää kätensä kohti ympäröivää maisemaa. Äänensä on rauhallinen, mutta intohimoinen.)*
Katsokaas ympärillenne. Täällä Starttimäellä aika tuntuu pysähtyvän, vaikka olemme keskellä modernia maailmaa. Tunnetteko tuon kevyen tuulenvireen? Se kantaa mukanaan jotain sellaista, mitä ei löydy oppaista tai kartoista. Täällä luonto ja ihmisen jäljet kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka saa kulkijan tuntemaan itsensä pieneksi. Kun katsotte noita vanhoja puita ja maan muotoja, älkää nähneet vain metsää, vaan kerroksia. Jokainen kivi ja jokainen juurakko on kuin arkistokaappi, joka säilyttää muistoja menneistä sukupolvista. Täällä on se tietty hiljaisuus, joka ei ole tyhjyyttä, vaan täynnä tarinoita, jotka vain odottavat, että joku pysähtyy kuuntelemaan.
Jos menemme syvemmälle historiaan, täytyy ymmärtää, että tämä maa on nähnyt kaiken. Ennen kuin täällä oli polkuja ja nimettyjä mäkiä, tämä alue oli osa laajempaa elinkeino- ja selviytymisympäristöä. Täällä on liikkunut metsästäjiä, paimenia ja ehkäpä salaisia viestinviejöitä, jotka hyödynsivät mäen korkeutta tarkkaillakseen ympäristöään. Historiallisesti tällaiset kohokohdat ovat olleet strategisia; ne ovat olleet rajoja, kohtaamispaikkoja tai turvapaikkoja. Kuvitelkaa hetki aikaan ne talvet, jolloin lumivallit nousivat korkealle ja tämä mäki oli ainoa paikka, josta näki kauas horisonttiin, kuka on tulossa tai mitä metsän siimeksessä tapahtuu. Se on ollut ihmisen ja luonnon jatkuvaa vuoropuhelua, jossa kunnioitus maata kohtaan oli elinehto. Täällä on raivattu, täällä on hikoiltu ja täällä on tehty päätöksiä, jotka ovat vaikuttaneet paikalliseen elämään vuosikymmenten ajan.
Mutta jokaisella paikalla on myös se puoli, jota ei kirjoiteta virallisiin kronikoihin. Starttimäen ympärillä liikkuu tarinoita, jotka rajoittuvat myyttien ja todellisuuden välillä. Sanotaan, että mäen syvimmissä kolkissa asuu muistoja niistä, jotka eivät koskaan löytäneet tietään kotiin, tai kenties jotain vanhempaa, jotain sellaista, joka oli täällä jo kauan ennen meitä. Paikallisten keskuudessa on kuiskattu, että tietyissä valo-olosuhteissa, juuri hämärän aikaan, voi nähdä hahmoja, jotka eivät kuulu tähän aikaan. Onko kyse vain mielikuvituksesta vai onko maaperässä jotain sellaista energiaa, joka vetää puoleensa tarinoita? Se on se Starttimäen salaisuus: se ei paljasta kaikkea kerralla, vaan antaa jokaisen löytää oman totuutensa metsän siimeksestä.
Nyt, kun olemme seisseet tässä hetken, haastan teidät. Kun jatkatte matkaanne, älkää vain kävelkö polkua pitkin, vaan katsokaa tarkasti. Etsikää merkkejä, joita ei ole merkitty karttaan. Ehkä löydätte kiven, joka on aseteltu tarkoituksella, tai puun, jonka muoto kertoo tarinaa. Pysähtykää vielä kerran ja hengittäkää syvään. Anna tämän paikan rauhan laskeutua yllenne. Starttimäki ei ole vain maantieteellinen kohde, vaan se on matka sisäänpäin ja taaksepäin. Kiitos, että kuljette tämän palan historiaa kanssani. Olkaa varovaisia polulla, mutta pitäkää mielenne avoimina.