280 RK 77 tykki

280 RK 77 – Suomenlinnan jättiläiskanuuna JOHDANTO & TUNNELMA Pysähtykää tähän ja katsokaa tätä tykkiä kunnolla. Ei vain nopeasti ohi, vaan ihan oikeasti. Putki, lavetti, valtava koko – tämä ei ole mikään pieni museoesine, vaan ase, joka näyttää siltä kuin se olisi suunniteltu taisteluun jotakin todella suurta vastaan. Kyseessä on 280 RK 77, venäläinen raskas rannikkokanuuna vuosimallia 1877. Kustaanmiekan patterilla tällaiset tykit muodostivat osan Helsingin meririntaman puolustusta. Kun katsotte tästä merelle, katsotte siis samaan suuntaan, johon tämän aseen oli tarkoitus suunnata tulivoimansa. Ja nyt kannattaa unohtaa hetkeksi nykyinen Suomenlinna. Ei matkailijoita, ei kameroita, ei kesäpäivän rauhaa. Tilalle tulee savua, merituulta, tykkipatterin miehistö ja ajatus siitä, että jossain horisontissa voisi näkyä vihollisalus. HISTORIALLINEN SYVÄSUKELTAVUUS 280 RK 77 kuuluu Venäjän keisarikunnan kehittämään rannikkotykistöön. Sen kaliiperi oli noin 279 millimetriä, eli puhutaan lähes 28 senttimetrin läpimittaisesta putkesta. Tykki pystyi ampumaan noin 8,5 kilometrin päähän, ja sen ammuksen paino oli noin 245,7 kilogrammaa. Tulinopeus oli noin puolitoista laukausta minuutissa. Kun ammus lähti tästä putkesta, kyse ei todellakaan ollut mistään pienestä kranaatista. Ensimmäisen maailmansodan aikana 280 millimetrin kanuunoilla varustettuja pattereita oli Helsingin meririntaman sisemmän linjan saarilla. Näitä olivat muun muassa Länsi-Mustasaari, Kustaanmiekka, Vallisaari ja Kuninkaansaari. Kustaanmiekalla kyse ei siis ollut yhdestä irrallisesta tykkiasemasta, vaan laajemmasta rannikkopuolustusjärjestelmästä. Tämä liittyi Venäjän rakentamaan Krepost-Sveaborgin linnoitusjärjestelmään. Suomenlinnan nimi oli silloin Viapori, ja koko Helsingin edustan saaristoa kehitettiin osaksi Pietarin ja Suomenlahden suojaksi tarkoitettua linnoitettua kokonaisuutta. Kustaanmiekan sijainti oli erityisen tärkeä, koska täältä avautuivat näkymät merelle ja linnoituksen kulkureittien läheisyyteen. On hyvä huomata myös yksi historiallinen kerrostuma: tämä tykki syntyi jo 1800-luvulla, mutta sen todellinen merkitys liittyi myöhempään ajankohtaan, jolloin tykistötekniikka ja rannikkopuolustus olivat kehittyneet huomattavasti. Suomenlinnassa näkee siis samaan aikaan sekä vanhaa linnoitusarkkitehtuuria että paljon uudempaa, Venäjän keisarikunnan aikaisen rannikkotykistön teknologiaa. SALAISUUS JA MYYTTI Tässä on ehkä paras yksityiskohta, jonka voi kertoa ryhmälle: katsokaa ammuksen kokoa mielessänne. Noin 246 kiloa. Se on suunnilleen pienen aikuisen ihmisen painoluokkaa. Ja juuri siksi tämän tykin käyttö vaati enemmän kuin yhden miehen ja liipasimen. Kyse oli kokonaisesta tykkipatterista, jossa miehistö, ammukset, lataaminen, tähystys ja tulenjohto muodostivat yhden järjestelmän. Toinen hieno salaisuus on numero 77. Se ei tarkoita kantamaa tai kaliiperia. Se viittaa tykin mallivuoteen, vuoteen 1877. Nimi 280 RK 77 kertoo siis lyhyesti: noin 280 millimetrin rannikkokanuuna, vuoden 1877 mallia. YLLÄTYS & PÄÄTÖS Nyt kun katsotte tykkiä vielä kerran, katsokaa samalla merta. Yrittäkää kuvitella, miltä tämä paikka olisi tuntunut, kun Kustaanmiekan rannikkopatteri oli osa todellista sotilaallista kokonaisuutta. Täällä ei katsottu merelle ihaillen maisemaa, vaan tarkkailtiin mahdollista uhkaa. Ja siinä on ehkä tämän tykin suurin opetus. Se näyttää tänään monumentilta, mutta aikanaan se oli osa järjestelmää, jonka tehtävänä oli tehdä merelle lähestyminen mahdollisimman vaaralliseksi. Melkoinen muutos. Sama tykki, sama meri – mutta täysin eri maailma. Kun jatkatte tästä eteenpäin, muistakaa tämä numero: 245,7 kiloa. Se on tämän museoesineen ehkä paras tapa ymmärtää, kuinka valtavasta aseesta todella oli kyse.