(Opas pysähtyy Itiksen pääsisäänkäynnin eteen, katsoo ryhmää lämminhenkisesti ja elehtii kädellään kohti valtavaa rakennusta.)
Hyvää päivää kaikille! Ottakaa hetki aikaa ja katsokaa tätä valtavaa lasi- ja teräsrakennelmaa. Saatte ehkä miettiä, mitä ihmettä me teemme täällä, kun puhumme historiasta ja nähtävyyksistä. Mutta kuulkaa, jos katsotte tarkemmin, ette näe vain vaatekauppoja ja ruokakortteja, vaan te näette modernin aikakauden katedraalin. Täällä, Itiksen sydämessä, sykkii kaupunkikulttuurimme muutos. Tunnukaa se ilmassa oleva kiire, tuo kaupallinen sähkö, joka on lähes hypnoottista. Me olemme saapuneet paikkaan, joka on määritellyt uudelleen sen, mitä tarkoittaa ’tavata kaupungilla’ tällä vuosisadalla. Tervetuloa matkalle, jossa kulutuskulttuuri kohtaa urbaanin evoluution.
Jos kelataan aikaa taaksepäin, me ollaan tässä kohtaa Helsingin itäistä laidustaa, missä kaupunki on kohdannut luonnon ja teollisuuden. Ennen tätä valtavaa kompleksia täällä oli jotain aivan muuta, vaatimattomampaa. Itiksen synty 90-luvun lopulla oli osa suurempaa visiota: haluttiin luoda uudenlainen keskus, joka ei olisi vain kauppa, vaan kohtauspaikka. Se oli aikansa arkkitehtoninen statement, joka toi mukanaan valtavan määrän ihmisvirtoja ja muutti koko Itä-Helsingin dynamiikan. Mietikää, miten tämä paikka on toiminut eräänlaisena modernina torina. Täällä on solmuttu liittoja, riidellyt pariskunnat ja tuhannet nuoret viettäneet ensimmäisiä vapaa-aikojaan. Se on ollut kasvun ja muutoksen symboli, joka heijastaa Suomen siirtymistä teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Jokainen käytävä ja jokainen kerros on osa tätä suurta sosiaalista kokeilua.
Mutta nyt, katsokaa ympärillenne. Jokaisella suurella paikalla on omat salaisuutensa ja urbaanit legendansa. Sanotaan, että näiden kiiltävien pintojen alla, huoltotunneleissa ja varastojen syvissä uumenissa, kulkee verkosto, joka on lähes kaupunki kaupungissa. Jotkut sanovat, että Itiksellä on oma, näkymätön ekosysteeminsä, jossa kauppakeskuksen rytmi ei koskaan pysähdy, edes kun ovet sulkeutuvat yöksi. On puhuttu mystisistä ’yövartijoiden reiteistä’ ja salaisista kulkuväylistä, jotka yhdistävät tämän betonijättiläisen kaupungin infrastruktuuriin tavalla, jota tavallinen kulkija ei koskaan näe. Se on kuin moderni labyrintti, jossa me kuljemme vain pintaa, mutta syvemmällä sykkii koneisto, joka pitää koko tämän valtavan organismin hengissä. Se on kaupunkimyytti, joka tekee tästä paikasta enemmän kuin vain ostoskeskuksen.
Nyt, kun olemme tunteneet tämän paikan hengen, haastan teidät tekemään jotain erikoista. Älkää vain kävelkö kauppoihin, vaan pysähtykää hetkeksi katselemaan ihmisvirtaa. Tarkkailkaa, miten eri elämät risteävät täällä. Kysykää itseltänne, mitä tarinoita nämä ihmiset kantavat mukanaan. Itis ei ole vain kohde, se on peili, josta näemme oman nykyaikamme. Joten, mennäänpä sisälle, mutta pitäkää historian silmät auki. Katsotaan, mitä löydämme näiden neonvalojen takaa. Olkaa hyvä, seuraatte minua!
"Kauppakeskus Itis on yksi Suomen suurimmista ostoskeskuksista ja monipuolinen kaupallinen nähtävyys Helsingin Itäkeskuksessa."