Think Corner

*(Opas pysähtyy, kääntyy ryhmän puoleen ja elehtii kädellään kohti Think Corneria. Hänellä on yllään kulunut nahkainen olkalaukku ja katseessa intohimoista uteliaisuutta. Hän puhuu rauhallisesti, mutta painokkaasti.)* Katsokaa tätä rakennusta. Ensi silmäyksellä se saattaa näyttää vain yhdeltä monista kaupungin kulma-asunnoista, mutta pysähtykää hetkeksi. Tunnetteko te sen? Tässä ilmassa on jotain sähköistä, kuin historian havina kietoutuisi nykyhetken kiireeseen. Think Corner ei ole vain kiviä ja laastia, vaan se on hiljainen todistaja. Se on paikka, jossa ajatukset ovat saaneet muotoaan, kaukana maailman melusta. Kun katsotte noita seiniä, kuvitelkaa hetkeksi, kuinka täällä on istuttu tuntikausia vain tuijottamassa tyhjyyteen, kunnes jokin täysin uusi idea on syntynyt. Täällä aika tuntuu hidastuvan, ja kaupungin syke muuttuu taustahälyksi, joka vain korostaa tämän paikan rauhaa ja keskittymistä. Jos menemme syvemmälle historiaan, meidän on ymmärrettävä, mitä tällainen ”ajattelun kulma” on tarkoittanut. Historiallisesti kaupungit on rakennettu kaupankäynnin ja vallan ympärille, mutta Think Corner edustaa jotain muuta: intellektuaalista vapautta. Se on toiminut turvapaikkana niille, jotka eivät mahtuneet vallitseviin normeihin. Täällä on kohdattu filosofit, kapinalliset ja visionäärit, jotka uskalsivat kyseenalaistaa vallitsevan maailmanjärjestyksen. Se on ollut eräänlainen epävirallinen akatemia, jossa ei ollut opettajia tai oppilaita, vaan vain tasavertaisia keskustelukumppaneita. Kun katsotte rakennuksen arkkitehtuuria, huomaatte, kuinka se on suunniteltu suojaamaan sisälläolijaa, mutta samalla antamaan näkymän ulos maailmaan – se on täydellinen metafora tarkkailijalle, joka on osa yhteiskuntaa, mutta silti sen yläpuolella. Mutta tässä tulee se osa, jota ei löydy virallisista oppaista. Paikallisten keskuudessa liikkuu tarina, että Think Cornerissa on huone tai kenties vain tietty nurkka, jota ei ole merkitty mihinkään karttaan. Sanotaan, että siellä on käyty keskusteluja, jotka muuttivat kaupungin suuntaa, mutta joita ei koskaan kirjattu ylös. Myytin mukaan tämä paikka vetää puoleensa ihmisiä, jotka etsivät vastausta elämänsä suurimpaan kysymykseen. Jotkut sanovat, että jos istuu täällä täysin hiljaa riittävän pitkään, voi kuulla menneiden sukupolvien kuiskauksia – ikään kuin seinät olisivat imeneet itseensä kaiken sen viisauden ja epätoivon, jota täällä on koettu. Onko se vain kaupunkilegenda? Ehkä. Mutta historian harrastajana tiedän, että totuus on usein omituisempi kuin fiktio. Nyt minä haastan teidät. Älkää vain katsoko tätä paikkaa turistien silmin. Kun jatkamme matkaamme, haluan teidän etsivän oman ”ajattelun kulmanne” tästä kaupungista. Missä teidän mielenne saa levätä? Missä te uskallatte olla vain omia itseenne? Think Corner muistuttaa meitä siitä, että kiireen keskellä on välttämätöntä pysähtyä ja vain ajatella. Kiitos, että kuljitte tämän pienen historian kautta kanssani. Olkaa varovaisia, älkää antako kaupungin melun viedä teitä mennessään, vaan säilyttäkää osa tästä hiljaisuudesta mukananne. Nyt, mennäänpä eteenpäin, seuraava kohde odottaa.