The Body Shop

*(Opas pysähtyy ryhmän kanssa The Body Shopin eteen, katsoo ympärilleen ja hymyilee tietävästi. Hän elehtii kädellään kohti myymälää, mutta äänessä on jotain enemmän kuin vain kaupallista esittelyä.)* Katsokaapa tätä paikkaa. Ensimmäisellä silmäyksellä se näyttää ehkä vain yhdeltä monista maailmanlaajuisista kosmetiikkaliikkeistä, mutta jos pysähdymme hetkeksi ja hengitämme syvään, voimme aistia täällä jotain aivan muuta. Täällä tuoksuu teelehtien, eteeristen öljyiden ja vastustamattoman muutoksen halu. Tervetuloa paikkaan, joka ei syntynyt markkinatutkimuksista tai sijoittajien laskelmista, vaan puhtaasta, itsepäisestä idealismista. Me emme ole vain kaupan edessä, vaan oven takana sykkii tarina siitä, miten yksi ihminen päätti haastaa koko kauneusteollisuuden ja kääntää käsityksen siitä, mitä on olla kaunis. Tunnetehan te sen tunteen, kun joku sanoo: ”Tätä ei voi tehdä näin”, ja vastauksena tulee vain päättäväinen hymy? No, juuri siitä tämä kaikki alkoi. Mennäänpä nyt hieman taaksepäin, vuoteen 1976. Kuvitelkaa itsenne Englannin harmaaseen sateeseen ja pieneen kaupunkiin nimeltä Brighton. Siellä nainen nimeltä Anita Roddick huomasi jotain omituista. Hän näki, että naiset käyttivät valtavia summia kalliisiin voiteisiin, jotka lupasivat ihmeitä, mutta eivät oikeasti tehneet mitään. Samaan aikaan hän huomasi, että paikalliset naiset, joilla ei ollut varaa luksustuotteisiin, valmistivat omia luonnonmukaisia hoitoja siitä, mitä heillä oli käsissään. Roddick ei nähnyt tässä vain liiketoimintamahdollisuutta, vaan hän näki epäoikeudenmukaisuuden. Hän perusti The Body Shopin idealla, jossa tuotteet olisivat yksinkertaisia, tehokkaita ja ennen kaikkea eettisiä. Hän kieltäytyi eläinkokeista aikana, jolloin ne olivat alan standardi. Hän ei myynyt vain voidetta, vaan hän myi vallankumousta purkissa. Se oli historian ensimmäisiä kertoja, kun kaupallinen yritys uskalsi sanoa ääneen, että ympäristö ja ihmisoikeudet ovat tärkeämpiä kuin välitön voitto. Tähän liittyy kuitenkin tietty mystiikka, jota ei löydä virallisista esitteistä. Monet puhuvat siitä, kuinka Roddickin alkuperäinen visio oli lähes utopistinen, kuin pieni saareke keskellä ahneuden merta. Kerrotaan, että alkuajat olivat taistelua jokaisesta hyllymetristä, ja monet pitivät häntä vain hulluna harrastajana. Mutta juuri tuo ”hulluus” loi myytin. The Body Shopista tuli symboli sille, että kuluttajalla on valtaa. Se oli kuin salainen seura, johon kuuluii jokainen, joka halusi maailmasta hieman puhtaamman paikan. Myytti kertoo, että jokainen myymälä oli tarkoitettu toimimaan yhteisön keskuksena, paikaksi, jossa keskusteltiin maailmanpolitiikasta samalla kun ostettiin käsivoideita. Se ei ollut vain kauppa, se oli poliittinen kannanotto, joka naamioitiin kauneudenhoidoksi. Nyt, kun katsotte tätä myymälää uudelleen, älkää nähneet vain hyllyjä ja hintoja. Katsokaa sitä ikkunana aikaan, jolloin uskottiin, että bisnes voi pelastaa maailman. Kannustan teitä menemään sisään, mutta tehkää se uteliaina. Etsikää niitä tarinoita, jotka kätkeytyvät raaka-aineiden taakse, ja miettikää, mitä te itse voisitte muuttaa maailmassa pienellä, mutta itsepäisellä teolla. Menkääpä sisään, tutkikaa tuoksuja ja tuntekaa se perintö, joka teki tavallisesta saippuasta vallankumouksen välineen. Nauttikaa kokemuksesta, ja nähdään kohta ulkopuolella, niin jatkamme matkaamme historian halki.