Luku 1
*(Opas pysähtyy Stockmannin pääsisäänkäynnin eteen, kääntyy ryhmän puoleen ja hymyilee itsevarmasti, mutta kutsuvasti. Hän elehtii kädellään kohti massiivista kivijulkisivua.)*
Katsokaa tätä rakennusta. Tunnetteko te tämän ilmassa leijuvan odotuksen? Täällä, Helsingin sydämessä, ei ole kyse vain ostamisesta, vaan jostain paljon suuremmasta. Kun astumme sisään, jätämme taaksemme kiireisen kadun ja siirrymme maailmaan, jossa aika tuntuu hidastuvan. Haiskaa vain – tuo hienovarainen sekoitus tuoretta kahvia, kalliita hajuvesiä ja vanhaa puuta. Se on tuoksu, joka on seurannut meitä sukupolvelta toiselle. Stockmann ei ole vain tavaratalo, se on Helsingin elävä olohuone, monumentti kaupungin nousulle ja näyttämö, jolla tuhannet pienet ihmiskohtalot ovat kohdanneet viimeisen sadan vuoden aikana. Tervetuloa paikkaan, jossa kaupallisuus kohtaa korkeakulttuurin.
Mennään nyt hetkeksi ajassa taaksepäin. Vuosi on 1862, ja kaupunki on vielä nuori, melkein vielä kyläinen. SAKKINEN ja muut paikalliset kauppiaat katsoivat ihmetellen, kun saksalainen kauppias Georg Stockmann toi tänne jotain täysin uutta: kiinteän hinnaston. Ennen tätä kauppa oli tinkaamista ja neuvottelua, mutta Stockmann muutti pelin säännöt. Hän toi mukanaan eurooppalaisen modernismin ja vision, joka kasvoi ja kasvoi. Kun katsotte noita upeita kiviseiniä ja arkkitehtuuria, muistakaa, että tämä talo on elänyt läpi Suomen historian myllerrykset. Se on nähnyt ensimmäiset autot rullatessa Esplanadilla, se on kokenut sotavuosien niukkuuden ja jälleenrakennuksen euforian. Talo on laajentunut kuin orgaaninen organismi, imien itseensä ympäröivää tilaa, kunnes siitä tuli se maamerkki, jonka me kaikki tunnemme. Se ei ollut vain bisnestä, vaan halu luoda jotain pysyvää ja arvokasta pohjoiseen.
Mutta tiedättekö, mikä tekee tästä paikasta todella taianomaisen? Se ovat ne näkymättömät kerrokset. Sanotaan, että näiden seinien sisällä kulkee salaisuuksia, joita ei löydy virallisista historiakirjoista. On puhuttu salaisista käytävistä ja takahuoneista, joissa kaupungin eliitti on tehnyt sopimuksia, jotka ovat muovanneet Helsingin tulevaisuutta. Ja sitten on tuo myytti täydellisestä palvelusta. Tarinoiden mukaan Stockmannin myyjät eivät ole vain työntekijöitä, vaan eräänlaisia etiketin vartijoita, jotka tietävät asiakkaansa tarpeet jo ennen kuin he itse tiedostavat niitä. On sanottu, että täällä on kerran myyty asioita, joita ei olisi saanut pyytää, ja hoidettu asioita, joita ei olisi saanut kertoa. Se on ollut turvasatama niille, jotka arvostivat diskreetiysyttä ja laatua maailmassa, joka muuttui jatkuvasti nopeammaksi.
Joten, kun me nyt astumme sisään, en halua teidän katsovan vain hintalappuja. Haluan, että katsotte kattoon, koskette kankaisiin ja kuuntelette ympärillänne vellovaa puheensorinaa. Mietikää, ketkä meistä seisoi täsmälleen tässä samassa kohdassa sata vuotta sitten? Mitä he toivoivat ja mitä he etsivät? Menkää rohkeasti tutkimaan, eksykää hieman ja antakaa tämän talon kertoa teille omat tarinansa. Astukaa sisään, ja annan teidän kokea tämän historiallisen loiston itse. Olkaa hyvä, matka alkaa tästä.
