Kuuntele opastus
*(Opas pysähtyy ryhmän eteen, ottaa rennosti asennon ja viittaa kädellään kohti Akvaariotalon rakennusta. Hän puhuu rauhallisesti, mutta intohimolla.)*
Katsokaa nyt tätä rakennusta. Kun me astumme sisään, me ei vain siirrytään rakennuksesta toiseen, vaan me oikeastaan sukellamme pois tämän kaupungin kiireestä ja melusta. Tunnetteko te jo sen hienoisen viileyden ja kosteuden, joka leijuu ilmassa? Täällä Akvaariotalossa aika tuntuu hidastuvan. Valo siivilöityy veden läpi ja luo seinille sellaisia tanssivia kuvioita, jotka vie meidät kauas pois asfaltista ja betonista. Se on kuin portaali toiseen maailmaan, missä hiljaisuus on läsnä ja maailma näyttää meistä vähän erilaiselta. On jotain hämmentävän rauhoittavaa siinä, kun katsoo näitä valtavia vesimassoja ja tajuaa, kuinka pieni ihminen on luonnon suurten voimien rinnalla.
Mutta jos me katsotaan tätä paikkaa historian silmin, niin tässä on kyse jostain paljon suuremmasta kuin vain kaloista. Akvaariotalojen historia kietoutuu tiukasti siihen uteliaisuuteen, joka valtasi maailman erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Siiinä ajassa ihminen halusi kesyttää luonnon ja tuoda eksoottisimmatkin kolkkaukset kaupungin sydämeen. Ajatelkaa nyt niitä ensimmäisiä harrastajia ja tutkijoita, jotka rakensivat massiivisia lasiseiniä kestämään valtavia paineita aikana, jolloin tekniikka oli vielä karkeaa. Se oli tavallaan aikansa avaruusmatkailua; haluttiin luoda ikkuna maailmaan, johon tavallinen kaupunkilainen ei koskaan pääsisi. Täällä on yhdistynyt arkkitehtuurin rohkeus ja biologinen tutkimusmatkailu, ja jokainen kulma tässä talossa kertoo tarinaa siitä, miten me olemme yrittäneet ymmärtää merten syvyyksiä ja niiden mysteereitä.
Ja tässä kohtaa minun täytyy kertoa teille yksi pieni salaisuus, jota ei löydy virallisista esitteistä. Sanotaan, että näiden suurten altaiden pohjalla, siellä missä valo ei enää ylety, asuu jotain, mitä ei ole merkitty mihinkään listaan. Vanhat työntekijät kuiskailevat, että joissain akvaarioissa on ollut mukana muistoja entisiltä ajoilta, ehkäpä jokin harvinainen laji tai jopa myyttinen olento, joka on vain tarkkaillut meitä varjoista vuosikymmenten ajan. Onko se vain tarinaa vai kenties totuus? Ehkäpä se on vain tämän paikan luoma mystiikka, mutta kun seisotte myöhemmin yksin suuren lasiseinän edessä, niin katsokaa tarkasti noihin tummiin nurkkiin. Saattatte huomata jotain, mikä vilkahtaa vain sekunnin murto-osan, ja tuntea, että joku muu katsoo teitä takaisin.
Nyt me suunnataan sisälle, mutta ennen kuin me astumme hämärään, haluan teidät miettimään yhtä asiaa. Kun me katsomme noita kaloja ja koralleja, me ei katsota vain eläimiä, vaan me katsotaan peiliin, joka muistuttaa meitä siitä, kuinka hauras ja arvokas tämä vesimaailma on. Toivon, että kun te poistutte täältä myöhemmin, te ette vie mukanne vain kuvia puhelimissanne, vaan tunteen siitä, että olette olleet hetken osa jotain paljon suurempaa. Olkaa tarkkana, pysykää yhdessä ja valmistautukaa menemään syvälle. Tervetuloa Akvaariotaloon.