Luku 1
*(Opas pysähtyy aukion keskelle, levittää kätensä hieman ja katsoo ryhmää lämpimästi, mutta intensiivisesti.)*
Katsokaapa ympärillenne. Tunnetteko te tämän ilmassa olevan painon? Se ei ole vain kosteutta tai tuulta, vaan vuosisatojen kerrostumia, jotka hengittävät täällä Galleriassa. Kun suljette silmänne, voitte melkein kuulla kaukaisen kaupankäynnin huminan, hevosten kavioiden kopin mukulakivillä ja kenties jonkun kiireisen kauppiaan huudon. Tämä kaupunki ei ole vain kokoelma taloja ja katuja; se on elävä organismi, jonka syke on pysynyt tasaisena, vaikka maailma ympärillä on muuttunut tunnistamattomaksi. Me emme ole vain kävelyllä kaupungissa, vaan me olemme astumassa sisään historian kirjaan, jonka sivut on kirjoitettu kiveen, rautaan ja ihmiskohtaloihin.
Jos mennään syvemmälle, niin Galleria on aina ollut strateginen solmukohta, paikka jossa eri maailmat ovat kohdanneet. Sen perustukset lepäävät ajalta, jolloin valta määriteltiin sillä, kuka hallitsi kauppareittejä ja kuka pystyi rakentamaan muurit, jotka kestivät piirityksen. Täällä on nähty valtakuntien nousuja ja romahduksia, ja jokainen katu on nähnyt oman kulta-aikansa. Huomatkaa nuo vanhat julkisivut; ne eivät ole vain koristelua, vaan ne kertovat varallisuudesta, joka virtasi tänne kaukaisista maista. Arkkitehtuuri on sekoitus pragmaattista puolustusta ja hienostunutta taidetta, mikä kertoo kaupungin identiteetistä: se on ollut yhtä aikaa kova ja tinkimätön, mutta silti avoin uudelle tiedolle ja kauneudelle. Täällä on tehty sopimuksia, jotka ovat muuttaneet alueen kohtaloa, ja täällä on käyty keskusteluja, jotka ovat synnyttäneet uusia ajattelutapoja.
Mutta tiedättehän te, että jokaisella historiallisella kaupungilla on myös varjonsa. Gallerian syvimmät salaisuudet eivät löydy oppaiden kirjoista, vaan paikallisten kuiskauksista. Kerrotaan, että kaupungin alla risteilee labyrinttimainen verkosto tunneleita, joita käytettiin salaisina kulkuväylinä piiritysten aikana tai ehkäpä jotain paljon synkempiin tarkoituksiin. On legendoja kadonneista aarteista ja hahmoista, jotka eivät koskaan poistuneet näistä holveista. Erityisesti tuo kulma tuolla, jossa varjot tuntuvat viipyvän pidempään, on liitetty tarinoihin kaupungin perustajasta, jonka sanotaan tehneen sopimuksen voimista, joita me emme enää ymmärrä. Onko kyse vain kansanperinteestä vai onko kivien välissä oikeasti jotain, mikä kieltäytyy tulemasta päivänvaloon? Se on se mystiikka, joka tekee Galleriasta sähköisen.
Nyt, kun olette tunteneet tämän kaupungin hengen, kutsun teidät seuraamaan minua. Me emme jää vain pintaan, vaan menemme tutkimaan niitä kujia, joissa historia on vielä kosketeltavaa ja jossa jokainen oviaukko saattaa kätkeä sisäänsä uuden tarinan. Pitäkää silmänne auki ja mielenne avoinna, sillä Galleria ei paljasta kaikkea kerralla, vaan se antaa palasia niille, jotka osaavat katsoa tarkemmin. Tervetuloa syvemmälle kaupungin sydämeen, katsotaan yhdessä, mitä muuta nämä muurit meille kertovat.
