Luku 1
(Opas pysähtyy, kääntyy ryhmän puoleen ja viittaa kädellään ylöspäin kohti kukkulalla kohoavaa basilikaa. Hän puhuu rauhallisesti, mutta intohimolla.)
Katsokaapa tuota. Näettekö, miten tuo valkoinen kirkko melkein leijuu sumun ja kaupungin yllä? Tervetuloa San Lucaan, paikkaan, joka ei ole vain rakennus, vaan Bolognan sielu. Kun seisomme tässä, tunnetteko te tämän tietyn rauhan? Se on jotain, mitä ei löydä kaupungin kiireisiltä toreilta. Täällä, Colli di San Luca -kukkuloiden huipulla, ilma tuntuu puhtaammalta ja maailma alapuolellamme pienemmältä. On jotain maagista siinä, miten tämä basilika vartioi kaupunkia kuin hiljainen vartija. Ennen kuin astumme sisään, haluan teidän sulkevan silmänne hetkeksi ja kuvittelevan tuhansien vuosien rukoukset ja askelten äänet, jotka ovat kulkeneet tätä samaa reittiä.
Mutta mennäänpä syvemmälle historiaan, sillä San Luca ei syntynyt tyhjästä. Kaikki alkoi pienestä, vaatimattomasta kappelista, joka rakennettiin tänne jo 1100-luvulla. Se oli pyhitetty Neitsyt Marialle, ja nopeasti siitä tuli pyhiinvaeltajien magneetti. Mutta se, mitä me näemme nyt, on arkkitehtuurin mestariteos. 1700-luvulla päätettiin, ettei tällainen pyhä paikka voisi tyytyä pieneen kappeliin, ja niin syntyi nykyinen basilika. Mutta katsokaa tuota portiikkia, tuota loputonta pylväskäytävää, joka johtaa meidät tänne. Se on lähes neljä kilometriä pitkä ja maailman pisin pylväskäytävä. Se rakennettiin siksi, että uskovaiset voisivat nousta kukkulalle suojassa sateelta ja paahteelta. Se on kuin kivinen syli, joka ohjaa kulkijan hitaasti, askel askeleelta, kohti korkeuksia. Se opettaa meille kärsivällisyyttä; matka on täällä yhtä tärkeä kuin päämäärä.
Tämän paikan ympärille on kuitenkin kietoutunut mysteeri, joka saa historian harrastajan sydämen lyömään nopeammin. San Lucasen basilikan ytimessä on ikoni, Neitsyt Marian kuva, jonka uskotaan olevan pyhän Luukkaan maalaama. Legendat kertovat, että tämä kuva on yksi harvoista alkuperäisistä Marian kuvauksista, ja sen voima on houkutellut ihmisiä ympäri Eurooppaa vuosisatojen ajan. Sanotaan, että kuvalla on kyky parantaa ja lohduttaa, ja vaikka skeptikko sanoisi sen vain taidetta, on vaikea kieltää sitä sähköistä tunnelmaa, joka vallitsee ikonin edessä. Se on salaisuus, joka ei perustu faktoihin, vaan uskoon ja kollektiiviseen muistiin. Se on se näkymätön lanka, joka sitoo tämän kukkulan Bolognan asukkaiden sydämiin sukupolvelta toiselle.
Nyt, kun olemme tässä, haluan teidän tekevän yhden asian. Kun kävelemme sisään, älkää vain katsoko kattoa tai seiniä. Pysähtykää hetkeksi ja kuunnelkaa hiljaisuutta. Se on se hetki, jolloin historia ja nykyhetki kohtaavat. San Luca ei ole vain matkailukohde, se on kokemus siitä, miten ihminen on pyrkinyt kurkottamaan kohti jotain itseään suurempaa. Jatketaan matkaa, ja kun saavumme huipulle, katsokaa taaksepäin kaupungin yli. Lupaan teille, että näette Bolognan sellaisena, jona se on aina halunnut tulla nähdyksi: kauniina, ylväänä ja ikuisena. Olkaa hyvä, tulkaa perässä.
