Tikkurilan kirjasto

Tervetuloa, hyvät matkailijat! Ottakaa hetki aikaa ja pysähtykää tämän upean rakennuksen eteen. Kun katsotte Tikkurilan kirjastoa, älkää nähnekö vain lasia, betonia ja hyllymetrejä kirjoja, vaan katsokaa sitä ikkunana Tikkurilan sieluun. Täällä, kaupungin sykkivässä keskustassa, vallitsee erikoinen kontrasti. Ulkopuolella kuuluu junien kolina ja kaupunkielämän kiire, mutta heti kun astumme sisään, maailma hiljenee. Tuntuuko teistäkin se? Se on tiedon ja rauhan tuntua. Kirjasto ei ole täällä vain palvelupiste, vaan se on yhteisön olohuone. Se on paikka, jossa sukupolvet kohtaavat ja jossa jokainen kävijä, olipa hän sitten opiskelija tai eläkeläinen, on osa samaa suurta tarinaa, jota kirjoitamme yhdessä joka päivä. Mutta mennäänpä hetkeksi taaksepäin, aikaan ennen tätä modernia rakennusta. Tikkurila ei ole aina ollut tällainen urbaani keskus. Alun perin tämä alue oli rautatien ympärille rakentunutta työläisyyttä ja teollisuutta. Kirjastotoiminta Tikkurilassa heijastaa hienosti Suomen yhteiskunnallista kehitystä. Ennen nykyistä loistoa kirjastot olivat pienempiä, kenties vain muutamia huoneita, mutta niiden merkitys oli valtava. Ne olivat sivistyspolkuja ihmisille, jotka eivät olleet käyneet korkeakouluja. Kuvitelkaa ne ajat, kun täällä haettiin tietoa maailmasta aikana, jolloin internetiä ei ollut ja kirja oli ainoa portti tuntemattomaan. Tikkurilan kirjasto on kasvanut ja muuttunut samassa tahdissa kuin Vantaa itsessään on kehittynyt kylästä moderniksi kaupungiksi. Rakennuksen arkkitehtuuri kertoo meille nykyajasta: avoimuudesta, valosta ja demokratiasta. Se ei enää sulje tietoa lukittuihin arkistoihin, vaan kutsuu kaikki sisään. Tiedättekö, kirjastojen ympärille kietoutuu aina tiettyjä mysteerien riippumatta siitä, missä päin maailmaa ollaan. Täälläkin on tarinoita niistä hiljaisista kulmista, joissa on istuttu tuntikausia pohtimassa elämän suuria kysymyksiä. Sanotaan, että kirjaston hyllyjen välissä voi joskus tuntea läsnäoloa niiltä kaikilta, jotka ovat täällä etsineet vastausta vaikeaan kysymykseen tai rakastuneet johonkin kirjaan. Onko täällä salaisia käytäviä tai kätkettyjä kellareita? Ehkä ei fyysisesti, mutta jokainen hylly on itsessään salaisuus. Ajatelkaa, kuinka monta tuhansia elämää, tragediaa ja voittoa on tallennettu näihin kirjoihin, jotka odottavat vain oikeaa lukijaa. Kirjaston suurin myytti on ehkä se, että täällä aika pysähtyy. Kun uppoudut kirjaan, Tikkurilan kiireinen keskusta katoaa ja olet missä tahansa, milloin tahansa. Nyt, kun olemme katsoneet tätä rakennusta historian ja mystiikan läpi, kutsun teidät sisälle. Älkää vain kävelkö läpi, vaan pysähtykää. Etsikää itsellenne kirja, jota ette olisi koskaan uskaltaneet avata, tai istukaa hetken vain kuuntelemassa kaupungin hiljaista huminaa. Tikkurilan kirjasto ei ole vain rakennus, se on kutsu uteliaisuuteen. Olkaapahan varovaisia, ette kohtaamatta jotain sellaista tietoa, joka muuttaa tapanne katsoa maailmaa pysyvästi. Kiitos, että kuljitte tämän pienen historian läpi kanssani. Olkaa hyvä, astukaa sisään ja löytäkää oma tarinanne!