Luku 1
*(Opas pysähtyy, kääntyy ryhmän puoleen ja levittää kätensä kohti valtavaa monumenttia. Hän puhuu rauhallisesti, mutta intohimolla, antaen kaupungin melun toimia taustamusiikkina.)*
Katsokaa tätä. Tunnetteko tekin sen? Tuon suolaisen merituulen, joka iskee kasvoihin, ja tämän valtavan, lähes hätkähdyttävän hiljaisuuden, joka vallitsee tässä kohdassa, vaikka vain muutaman sadan metrin päässä Mumbai huutaa, torvii ja sykkii koko maailman nopeudella. Me seisomme tässä, Gateway of Indiaan tähdäten, mutta oikeasti me seisomme rajalla. Se ei ole vain raja maan ja meren välillä, vaan raja aikakausien välillä. Tämä paikka on kuin kaupungin ankkuri. Kun katsotte tuota massiivista basalttikiveä ja sen yksityiskohtia, ette näe vain rakennusta, vaan porttia, joka on nähnyt imperiumien nousun ja vääjäämättömän romahduksen. Täällä Arabianmeri kuiskaa tarinoita kaukaisista maista ja kadonneista laivoista.
Mutta mennäänpa syvemmälle, historian hämäriin. Tämä portti ei syntynyt sattumalta tai pelkästä kauneudenhimosta. Se rakennettiin juhlistamaan kuningas Yrjö V:n ja kuningatar Maryn vierailua vuonna 1911. Miettikää sitä hetkeä: brittiläinen imperiumi oli huipullaan, ja he halusivat luoda symbolin, joka viestisi valtaa, mutta samalla kunnioittaisi paikallista maaperää. Siksi arkkitehtuurissa yhdistyivät upeasti eurooppalainen uusklassismi ja intialainen muslimityyli, erityisesti ne kaarevat muodot ja koristelut, jotka viittaavat Gujaratin alueen perinteisiin. Se oli tarkoitettu tervetuliaisportiksi, mahtipontiseksi sisäänkäynnikin Intiaan. Mutta historian ironia on se, että tästä samasta portista, josta brittien valta kerran juhlistettiin, poistuivat viimeiset brittijoukot vuonna 1948. Se, mikä rakennettiin symboloimaan ikuista hallintaa, muuttuikin lopulta vapautumisen ja itsenäisyyden symboliksi.
Ja tässä tulee se osa, josta oppaiden oppaat puhuvat vain hiljaa. Tämän paikan ympärillä leijuu tietty mystiikka, joka liittyy kaupungin perustamiseen. Muistakaa, että Mumbai ei ole aina ollut yksi kaupunki, vaan se oli seitsemän pientä saarta, joita yhdistettiin vuosisatojen kuluessa. Legendat kertovat, että näiden saarten välisissä vesissä on edelleen vanhoja, unohdettuja polkuja, joita vain meri tuntee. Sanotaan, että Gatewayn alla, syvällä peruskivissä ja meren pohjassa, lepää muistoja kaikista niistä kauppiaista ja seikkailijoista, jotka uskaltautuivat näille rannoille ennen kuin kartat olivat tarkkoja. On myös tarinoita siitä, miten portti toimii eräänlaisena energian keskuksena, jossa lännen ja idän henget kohtaavat ja käyvät ikuista vuoropuhelua siitä, kuka tämän kaupungin sielun todellisesti omistaa.
Nyt, kun katsotte vielä kerran tuota monumenttia, älkää näkää sitä vain kivikasana tai turistikohteena. Katsokaa sitä peilinä. Se heijastaa Mumbain koko olemuksen: se on ristiriitainen, se on upea, se on täynnä arpia ja silti uskomattoman ylpeä. Kun me nyt jatkamme matkaamme syvemmälle kaupungin sokkeloihin, ottakaa tämä tunnelma mukaan. Muistakaa, että jokainen kivi täällä on nähnyt jotain, mitä me emme voi enää kokea, mutta voimme yrittää aistia. Tervetuloa Intiaan, tervetuloa Mumbain sydämeen. Mennäänpä katsomaan, mitä muita salaisuuksia tämä kaupunki meille vielä paljastaa.
