Kuuntele opastus
Tervetuloa kaikki mukaan. Ottakaa hetki aikaa ja pysähtykää. Kun me nyt seisomme tässä, Mäntsälän helluntaiseurakunnan piirissä, haluan teidän sulkevan silmänne hetkeksi. Kuulkaako te tuon hiljaisuuden? Se ei ole tyhjyyttä, vaan se on täynnä kerroksia. Täällä, missä Uudenmaan tasangot levittäytyvät ympärillemme, ilma tuntuu erilaiselta. On jotain sellaista hartauden ja periksiantamattomuuden yhdistelmää, joka leijuu tämän rakennuksen seinien ympärillä. Tämä ei ole vain talo tai kokoontumispaikka, vaan se on hengellinen majakka, joka on noussut maaperään, joka tuntee hyvin, mitä tarkoittaa uskoa johonkin suurempaan – ja mitä tarkoittaa taistella oman vakaumuksensa puolesta. Tunnukaa tuo rauha, mutta tuntekaa myös se voima, joka täällä on vuosikymmenten saatossa tiivistynyt.
Jos katsomme historiaan, meidän on ymmärrettävä, mitä helluntalaisten tuleminen tälle seudulle tarkoitti. Se ei ollut vain uuden kirkkokunnan synty, vaan se oli valtava yhteiskunnallinen mullistus. Kuvitelkaa aika, jolloin valtavirtaa ei kysytty, vaan usko oli sidottu tiukasti yhteen instituutioon. Kun helluntalaisuus alkoi levitä Suomeen 1900-luvun alkupuolella, se toi mukanaan tulen, intohimon ja täysin uudenlaisen tavan kohdata Jumala. Täällä Mäntsälässä tämä liike löysi maaperää ihmisissä, jotka eivät tyytyneet vain perinteisiin rukouksiin, vaan halusivat kokea Pyhän Hengen läsnäolon konkreettisesti. Rakennus itsessään kertoo tarinaa vaatimattomuudesta ja yhteisöllisyydestä. Se ei pröystäle kullatuilla alttareilla, vaan sen arvo on sen seinien sisällä tapahtuneissa herätyksissä, kyyneleissä ja niissä hetkissä, kun ihminen on tuntenut olevansa osa jotain maailmaa suurempaa. Se on ollut turvasatama niille, jotka etsivät vastausta elämän suurimpiin kysymyksiin kauas virallisista kaavoista.
Mutta jokaisella paikalla on myös omat salaisuutensa ja mystiikkansa. Täällä Mäntsälän piireissä puhutaan usein siitä näkymättömästä langasta, joka yhdistää tämän seurakunnan ja alueen levottoman historian. Me tiedämme, että Mäntsälä on kapinan ja vastarinnan paikka – muistakaa vain Mäntsälän kapina. Vaikka kyseessä olivat eri asiat, tässä paikassa asuu sama henki: rohkeus sanoa "ei" vallitsevalle järjestykselle, jos oma sydän sanoo toisin. Kerrotaan, että näiden seinien sisällä on koettu hetkiä, joita ei voi selittää järjellä. Ihmiset ovat puhuneet kielillä, joita kukaan ei tuntenut, ja kokeneet parantumisia, jotka ovat jättäneet jälkeensä vain hämmennystä ja ihmetystä. Se on sellaista pyhää mystiikkaa, joka ei kaipaa todisteita, vaan kokemusta. Se on uskon salaisuus, joka on säilynyt sukupolvelta toiselle, hiljaisena mutta polttavana.
Nyt, kun me olemme kulkeneet tämän polun läpi, kutsun teidät katsomaan tätä paikkaa uudella tavalla. Älkää katsoko vain rakennusta, vaan katsoko niitä tuhansia rukouksia, jotka ovat imeytyneet näihin puulattioihin ja betoniseiniin. Täällä on opettunut kestämään, täällä on opittu rakastamaan ja täällä on uskottu mahdolliseen, vaikka maailma olisi sanonut muuta. Kun te jatkatte matkaanne, viekää mukananne palanen tätä rauhallista voimaa. Pysähtykää vielä kerran, hengittäkää syvään ja kysykää itseltänne, mikä on teidän oma uskonne tai se asia, jonka puolesta te olette valmiita seisomaan lujasti. Kiitos, että kuljitte tämän matkan kanssani.