Luku 1
Tervetuloa kaikki mukaan. pysähtykää hetkeksi tähän, niin että voitte oikeasti tuntea tämän paikan sykkeen. Kun katsotte ympärillenne tätä valtavaa, modernia Triplan terästä, lasia ja kiiltäviä pintoja, on helppo unohtaa, että seisomme todellisuudessa historiallisen murroksen päällä. Täällä, Pasilan sydämessä, ei ole kyse vain ostoskeskuksesta tai liikennekeskuksesta, vaan tämä on kaupungin uusi painopiste, moderni agora. Mutta jos suljette silmänne ja kuuntelette tarkkaan, tuon kaupunkimelun alta kuuluu vanha Helsinki. Se on se hiekkainen tuoksu, rautatien kolina ja työläisten askeleet, jotka ovat muovanneet tämän alueen vuosikymmenten ajan. Me emme ole vain rakennuksessa, vaan me olemme aikakerrosten risteyksessä.
Mutta mennäänpä syvemmälle. Jotta ymmärtäisimme, miksi Tripla on täällä, meidän on palattava aikaan, jolloin Pasila oli vain kaukainen esikaupunki, rautatiepihan ja varastojen valtakunta. Tämä alue on ollut Helsingin logistinen selkäranka jo 1800-luvun lopulta lähtien. Täällä on hienostunut rautatiearkkitehtuuri kohdannut karun teollisuuden. Muistakaa, että Pasila on ollut kaupungin portti pohjoiseen, paikka, jossa tavarat ja ihmiset vaihtoivat suuntaa. Kymmenien vuosien ajan täällä vallitsi betoninen funktionalismi, sellainen karu ja rehellinen tyyli, joka ei pyytänyt anteeksi olemustaan. Tripla on noussut tämän historian päälle kuin valtava, urbaani koralli. Se on muuttanut alueen luonteen täysin: siellä missä ennen oli vain työntekoa ja läpikulkua, on nyt kohtaamisia ja kuluttamista. Se on uskomaton muodonmuutos, jossa vanhan rautatiekaupungin karuus on kietoutunut moderniin luksukseen.
Tämän kaiken keskellä liikkuu kuitenkin yksi salaisuus, jota ei löydä virallisista esitteistä. Paikalliset historian harrastajat puhuvat usein Pasilan ”näkymättömistä poluista”. Sanotaan, että kun Triplan valtavat rakenteet nousivat, ne peittivät alleen vanhoja kulkuväyliä ja pieniä pihapiirejä, joissa kaupungin rakentajat ja rautatiemiehet viettivät vapaa-aikojaan. On olemassa tarina siitä, miten rakennustöiden aikana löytyi merkkejä vanhoista, unohdetuista kellaritiloista, jotka kuuluivat kaupungin varhaisille huoltorakennuksille. Jotkut sanovat, että kaupungin sielu ei koskaan poistu, vaikka sen päälle rakennettaisiin kymmenen kerrosta betonia. Nämä myytit muistuttavat meitä siitä, että vaikka ympäristö muuttuu kiiltäväksi, alapuolella sykkii edelleen se sama, sitkeä helsinkiläinen periksiantamattomuus, joka rakensi tämän kaupungin kiveltä ja raudalta.
Nyt kun katsotte tätä arkkitehtuuria uudestaan, haastaisinkin teidät tekemään yhden asian. Kun kuljette eteenpäin, älkää katsoko vain näyteikkunoita, vaan katsoko ylös rakenteisiin ja alas jalkoihinne. Mietikää, kuinka monta sukupolvea on kävellyt tästä samasta pisteestä, mutta täysin eri maailmassa. Tripla on meille enemmän kuin kauppakeskus, se on Helsingin kasvutarina tiivistettynä yhteen osoitteeseen. Kiitos, että kuljette tämän pienen historiallisen matkan kanssani. Nyt olette valmiita kokemaan tämän modernin metropolin oman rytminne mukaan. Olkaa hyvä, jatketaan matkaa.
