Klubi Femma

*(Opas pysähtyy ryhmän kanssa Helsingin sydämeen, katsoo ympärilleen ja hymyilee tiedosta, että he seisovat yhden kaupungin mielenkiintoisimmista energiakeskuksista päällä. Hän laskee ääntään hieman, ikään kuin kertoisi yhteistä salaisuutta.)* Katsokaa ympärillenne. Me ollaan nyt Helsingin sykkeessä, siinä kohdassa, missä kaupungin kiire ja moderni kauppakeskus rytmi kohtaavat. Mutta jos me suljemme silmät ja kuvittelemme itsemme hieman alemmas, maan alle, tunnelma muuttuu välittömästi. Me ei olla enää vain ostoskeskuksen kupeessa, vaan me ollaan Klubi Femman kynnyksellä. Voitte melkein haistaa sen ilmassa olevan sekoituksen hienoa h sameaa savua, vahvaa hajuvettä ja sähköistä odotusta. Täällä, betoniseinien suojissa, on vuosikymmenten ajan sykkinyt Helsingin vaihtoehtoisen kulttuurin sydän. Se on paikka, jossa kaupungin säädetyt normit on jätetty yläkertaan ja jossa on saanut olla juuri sitä, mitä on, kun valot sammuvat ja basson jytinä alkaa tuntua rintakehässä. Mutta mennäänpä hetkeksi taaksepäin. Jotta ymmärtäisi Femman merkityksen, on ymmärrettävä se Helsinki, jota se heijastaa. Femma ei ole vain yökerho, se on osa sitä jatkumoa, jossa kaupungin alakulttuurit ovat etsineet tilaa hengittää. Se on syntynyt ja kasvanut aikana, jolloin Helsinki hakeutui pois harmaudestaan ja kaipasi jotain raakaa, rehellistä ja kokeilevaa. Femma on toiminut eräänlaisena urbaanina turvasatamana, jossa musiikki, taide ja juhla on kohdanneet ilman turhaa hienostelua. Se on nähnyt trendien tulevan ja menevän, mutta sen ydin on pysynyt samana: kyky tarjota tilaa niille, jotka eivät sovi täydellisesti muottiin. Se on ollut näyttämönä lukemattomille bändeille ja DJ:ille, jotka ovat kenties aloittaneet täältä ja päätyneet maailman suurimmille areenoille, mutta täällä, näissä tiloissa, on tapahtunut se aito, hikinen ja intiimi luomisprosessi. Ja tässä tulee se mielenkiintoinen puoli, jota ei löydä virallisista opaskirjoista. Femman ympärille on vuosien saatossa rakentunut tietynlaista myyttiä, sellaista kaupunkilegendojen hämärää. Sanotaan, että seinät täällä muistavat kaiken. Kun kävelee tyhjissä tiloissa, voi melkein kuulla kaiut kaikuvat naurut ja kuiskaukset, jotka ovat jääneet kiinni betoniin vuosikymmenten saatossa. On puhuttu salaisista sopimuksista, villisti juhliivista taiteilijoista ja hetkistä, jolloin aika on pysähtynyt kokonaan. Femma on ollut Helsingin sosiaalinen laboratorion kaltainen paikka, jossa on testattu rajoja ja määritelty uudelleen, mitä kaupunkilaisuus voi olla. Se on ollut paikka, jossa on voinut kadottaa itsensä ja samalla löytää jotain uutta. Joten, kun me nyt jatkamme matkaamme, haluan teidän pohtivan yhtä asiaa. Jokaisella kaupungilla on tarve tällaisille paikoille, joissa säännöt ovat hieman erilaiset ja joissa saa olla vapaa. Klubi Femma on enemmän kuin vain nimi tai osoite, se on tunne ja osa Helsingin sielua, joka ei koskaan nuku. Jos teillä on mahdollisuus, suosittelen lämpimästi laskeutumaan alas, tilaamaan juoman ja antamaan musiikin viedä. Kokeilkaa löytää se osa itsestänne, joka kaipaa vähän kapinaa ja vapautta. Nyt mennäänpä eteenpäin, mutta pidetään tämä tunnelma mielessä, kun me liikutaan takaisin kaupungin viralliseen rytmiin.