Soidensuojelualue

(Opas pysähtyy, kääntyy ryhmää kohti ja viittoo kädellään ympäröivää avaraa maisemaa. Äänensävy on rauhallinen, mutta kutsuva.) Katsokaa ympärillenne. Täällä, missä taivas tuntuu laskeutuvan suoraan tunturien ylle ja ilma tuoksuu puhtaalta suolta ja vanhalta havupuilta, aika tuntuu pysähtyneen. Olemme Soidensuojelualueella, yhdessä Lapin viimeisistä todellisista erämaista. Huomaatteko, kuinka hiljaista täällä on? Se ei ole pelkkää äänettömyyttä, vaan sellaista syvää, hengittävää hiljaisuutta, jota on nykyään vaikea löytää. Täällä tuuli kuiskailee tarinoita, jotka ovat jääneet elämään näihin kiviin ja tunturoroikoihin. Kun suljette silmänne, voitte melkein tuntea, kuinka vuosisadat häämöttävät takanamme. Tervetuloa paikkaan, jossa luonto ei ole vain tausta, vaan se on koko tarinan päähenkilö. Mutta tämä karu kauneus ei ole koskaan ollut täysin autiota. Jos katsomme tarkemmin, näemme jälkiä ihmisistä, jotka oppivat elämään sopusoinnussa tämän ankaran ympäristön kanssa. Soidenmaa on ollut vuosisatojen ajan säästeliäiden ja sitkeiden ihmisten kotia. Täällä laidunnettiin poroja ja metsästettiin, mutta kaikki tapahtui luonnon ehdoilla. Historia kertoo meille, kuinka täällä elettiin syklissä, jota ohjasivat vuodenajat ja eläinten vaellukset. Ihmiset eivät yrittäneet alistaa tätä maata, vaan he oppivat lukemaan sen merkkejä. He tiesivät, missä suo on petollinen ja missä tunturipuro tarjoaa puhtaimman veden. Tämä alue on kuin avoin historiankirja, jos vain osaa lukea maastoa. Jokainen kivi ja jokainen vanha poroaita kantaa mukanaan muistoa ajasta, jolloin selviytyminen vaati syvää kunnioitusta luonnon voimia kohtaan. Tämän erämaan sydämessä asuvat kuitenkin myös ne tarinat, joita ei kirjoitetaan historiankirjoihin. Soidenmaa on täynnä myyttejä ja salaisuuksia. Vanhat kertomukset puhuvat näkymättömistä väistä ja tunturien henkiolennoista, jotka vartioivat näitä maita. Sanottiin, ettei täällä pidä huutaa tai käyttäytyä ylimielisesti, ettei herätä nukkuvia voimia. Onko se vain kansanperinnettä, vai onko se kenties tapa opettaa nuoremmille kunnioitusta ja varovaisuutta vaarallisessa maastossa? On jotain mystistä siinä, miten sumu nousee yllättäen soiden ylle ja kätkee näkyvistä koko maailman. Sillä hetkellä on helppo uskoa, että täällä on ovi toiseen maailmaan, paikkaan, jossa raja todellisuuden ja legendojen välillä on yhtä hämärä kuin pohjoinen kesäyö. Nyt, kun olemme tunteneet tämän maan historian ja sen salaisuudet, kutsun teidät jatkamaan matkaa. Katsokaa eteenpäin, sinne missä tunturien siluetti kohtaa horisontin. Mitä te näette siellä? Ehkäpä löydätte oman rauhanne tai kenties kysymyksiä, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta. Muistakaa, että olemme täällä vain vieraita, lyhyellä vierailulla tässä ikuisessa maisemassa. Jättäkää jälkeenne vain jalanjäljet ja ottakaa mukaan vain muistot. Olkaa varovaisia askeleissanne, kuuntelekaa tuulta ja antakaa Soidenmaan kertoa teille oma tarinansa. Mennäänpä, seikkailu odottaa meitä tuon seuraavan kukkulan takana.