Luku 1
(Opas pysähtyy Kämp Gallerian sisäänkäynnin eteen, kääntyy ryhmän puoleen ja hymyilee itsevarmasti. Hän elehtii kädellään ympäröivää modernia arkkitehtuuria ja kaupungin sykettä.)
Katsokaa ympärillenne. Täällä, keskellä Helsingin sykkivää sydäntä, me seisomme paikalla, missä nykyajan luksus ja historian kerrostumat kohtaavat tavalla, jota ei ensisilmäyksellä huomaa. Tuntuuko se? Se on se tietty jännite ilmassa. Me ollaan nyt Kämp Gallerian kohdalla, mutta jos suljette silmänne hetkeksi, voitte kuulla kaupungin vanhan sykkeen. Täällä ei ole kyse vain shoppailusta tai hienoista liiketiloista, vaan me olemme kirjaimellisesti historian päällä. Täällä, missä lasiset katot päästävät valon sisään, on aikanaan kulkenut kaupungin eliitti, diplomaatit ja salaisuuksia kantavat varjot. Tervetuloa paikkaan, jossa Helsinki näyttää itsensä sekä kiiltävänä tänä päivänä että hämäränä menneisyyteen.
Mutta mennäänpä syvemmälle, noihin kerroksiin, jotka ovat jääneet betonin ja marmorin alle. Me ollaan Kämpin alueella, joka on ollut Helsingin sosiaalisen elämän keskus jo yli sata vuotta. Kun mietitte tätä kohtaa, muistakaa, että täällä on sykkinyt kaupungin hienostunein elämänmeno. Kämpin hotelli, joka on aivan vieressä, loi pohjan koko tälle alueen maineelle. Ennen kuin Galleria nousi, täällä oli kaupankäyntiä, hienoja asuintaloja ja sellaista maailmanpoliittista hulinaa, jota vain pääkaupungin keskusta voi tarjota. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tämä oli se paikka, missä päätökset tehtiin ja missä status määriteltiin. Arkkitehtuuri on muuttunut, ja vanhat kivitalot ovat saaneet rinnalleen modernia terästä ja lasia, mutta alueen sielu on pysynyt samana. Se on ollut ja on edelleen Helsingin näyttämö, jossa kaupunki esittelee parhaat puolensa maailmalle.
Ja tässä tulee se osa, jota ei kirjoiteta virallisiin esitteisiin. Jokaisella tällaisella historiallisella solmupisteellä on salaisuutensa. Sanotaan, että täällä, maan alla ja vanhojen seinien välissä, viipyy vielä kaikuja menneistä kohtaamisista. Myytit kertovat, että Kämpin alueen sokkeloissa on liikkunut ihmisiä, joilla on ollut asiaa sellaisiin salonkeihin, joihin tavallinen kansalainen ei päässyt. Täällä on kuiskattu valtioiden kohtaloista ja solmittu sopimuksia, joista ei jätetty jälkiä paperille. On kiehtovaa ajatella, että kun me kävelemme nyt näissä moderneissa käytävissä, me kuljemme ehkä aivan sen kohdan päällä, missä sata vuotta sitten joku vaihtoi salaisia viestejä tai suunnitteli kaupungin tulevaisuutta kaukana uteliaiden silmistä. Se on se näkymätön verkosto, joka tekee tästä paikasta sähköisen.
Joten, kun jatkatte matkaanne täällä Galleriassa, älkää katsoko vain näyteikkunoita. Katsokaa ylös kattoon ja alas jalkoihinne. Mietikää, kuinka monta sukupolvea on kulkenut tästä samasta pisteestä ja mitä he ovat ajatelleet. Historia ei ole vain kirjoissa tai museoissa, vaan se on tässä, meidän alla, hengittämässämme ilmassa. Nyt on aika antaa nykyhetken viedä, mutta pitää historiankaiku korvissa. Toivon, että tämä pieni pysähdys antoi teille uuden tavan katsoa tätä kaupunkia. Olkaa hyvä, tutustukaa rauhassa, mutta muistakaa, että jokainen askel täällä on askel historian läpi.
