Madina

Tervetuloa kaikki mukaan. Hengittäkää hetki syvään. Tunnetteko tämän ilmassa leijuvan rauhan? Se on jotain, mitä ei voi lukea oppaista tai nähdä kuvista. Me seisomme nyt Madinassa, kaupungissa, joka ei ole vain maantieteellinen paikka, vaan miljoonille ihmisille maailman henkinen ankkuri. Katsokaa ympärillenne; moderni kaupunki sykkii elämäänsä, mutta jos suljette silmänne ja kuuntelette tarkasti, voitte melkein kuulla historian kaiun. Täällä, hiekan ja palmujen keskellä, syntyi yhteisö, joka muutti maailmanhistorian kulun ikuisesti. Tunnelma on täällä erilainen kuin Mekassa; siinä missä Mekka on intensiivinen ja majesteettinen, Madina on lempeä, vastaanottavainen ja syvästi intiimi. Se on koti, turvasatama ja muistojen kaupunki. Siirrytään hieman ajassa taaksepäin, noin seitsemään vuosisataan. Kuvitelkaa itsenne vuoteen 622, kun profeetta Muhammad ja hänen seuraajansa saapuivat tänne, tuolloin vielä Yathribiin. Tämä ei ollut pelkkä muutto, vaan se oli Hijra, käännekohta, josta islamilainen kalenteri saa alkunsa. Madina ei ollut vain paikka pakoa, vaan se oli kokeilualusta uudelle yhteiskunnalle. Täällä syntyi ensimmäinen kirjallinen perustuslaki, joka säädeli eri heimojen ja uskontojen välistä rinnakkaiseloa. Kun katsomme Prophetin moskeijaa, Al-Masjid an-Nabawia, emme näe vain upeaa arkkitehtuuria ja valtavia varjoja, vaan paikan, joka toimi aikoinaan sekä rukoushuoneena, hallintokeskuksena että sosiaalisena sydämenä. Jokainen kivi tässä kaupungissa kantaa mukanaan tarinaa uskollisuudesta, uhrautumisesta ja siitä valtavasta ponnistuksesta, jolla hajanaiset heimot yhdistettiin yhdeksi veljeskunnaksi. Se oli poliittinen ja hengellinen vallankumous, joka tapahtui hitaasti, mutta vääjäämättömästi. Mutta Madinassa on myös puolia, jotka eivät näy matkaoppaiden suurimmilla kuvilla. On olemassa tietty hiljaisuus ja mystiikka, joka liittyy erityisesti Jannatul Baqiin, hautausmaahan, joka sijaitsee moskeijan vieressä. Se on paikka, jossa historia muuttuu henkilökohtaiseksi. Siellä lepäävät ne, jotka olivat profeetan lähimpiä, ja siellä vallitsee tietty harras melankolia. Monet kertovat tunteneensa täällä erikoista rauhaa, lähes fyysisen läsnäolon tunteen. On sanottu, että Madinan maa itsessään on siunattua, ja että kaupungin ilma kantaa mukanaan lupausta suojelusta. Tämä ei ole vain uskonnollista dogmaa, vaan se on kokemus, jonka tuhannet vierailijat kuvailevat samalla tavalla: tunne siitä, että on vihdoin saapunut perille, vaikka ei olisi koskaan aiemmin täällä käynyt. Se on kaupungin näkymätön sielu, joka vetää ihmisiä puoleensa. Nyt, kun katsotte tätä kaupunkia, älkää nähkö sitä vain monumentteina tai matkakohteina. Katsokaa sitä elävänä organismina. Haastan teidät tänään kävelemään hitaasti, tarkkailemaan ihmisten kasvoja ja tuntemaan sen kunnioituksen, jolla jokainen askel täällä otetaan. Mietikää, mitä tarkoittaa löytää koti vieraan kaupungin sydämestä. Madina ei paljasta kaikkia salaisuuksiaan kerralla, vaan se vaatii aikaa ja avoimen mielen. Toivon, että kun lähdette täältä, ette vie mukanne vain valokuvia, vaan palasen tätä ainutlaatuista rauhaa, joka on Madinan todellinen lahja jokaiselle vierailijalle. Olkaa tervetulleita kokemaan tämä historia omalla tavallanne.