Luku 1
Tervetuloa kaikki! Ottakaa hetki aikaa ja katsokaa ympärillenne. Me seisomme nyt paikassa, missä moderni urheilukulttuuri kohtaa Helsingin teollisen sydämen. Täällä KiipeilyAreena Salmisaarella ilma tuntuu erilaiselta kuin keskustan hienostuneilla bulevarditse. Täällä on sellaista raakaa, urbaania energiaa. Kun katsotte noita korkeita seiniä ja kuulete kiipeilykengän narskeen ja magnesiumjauheen pöllyyvän ilmassa, saattatte unohtaa, että olemme keskellä kaupunkia. Mutta pysähtykää hetkeksi. Jos suljette silmänne, voitte melkein tuntea merituulen ja kuulla kaukaisen höyryveturin vihellyksen. Me emme ole vain kiipeilyhallissa, vaan me olemme kerroksittain historian päällä, alueella, joka on muovannut koko tämän kaupungin kasvua.
Katsotaanpa tätä Salmisaarta vähän syvemmältä. Tämä koko alue on ollut Helsingin teollisuuden moottori. Jos siirtyisimme ajassa taaksepäin sata vuotta, emme näkisi kiipeilyseiniä, vaan valtavia tehdasrakennuksia, savupiippuja ja rautateiden risteyksiä. Täällä on sykkinyt kaupungin raskas teollisuus, ja Salmisaaren voimalaitos on toiminut tämän alueen kiistattomana valtiaana. Salmisaari oli paikka, jonne tuotiin raaka-aineet meritse ja josta lähti kaupunkiin sähkö ja lämpö. Se oli työläisten maailma, täynnä hikeä, öljyä ja rautaa. On aika kiehtovaa ajatella, että nykyään me tulemme tänne hakemaan fyysistä haastetta ja hyvinvointia, mutta ennen meitä täällä on tehty työtä, joka oli fyysisesti raastavampaa kuin yksikään kiipeilyreitti. Teollinen arkkitehtuuri, joka vielä ympäröi meitä, kertoo ajasta, jolloin Helsinki halusi osoittaa olevansa moderni metropoli. KiipeilyAreena on ikään kuin uusi kerros tämän historiallisen sedimentin päällä, jossa vanha rauta kohtaa nykyajan kumin ja muovin.
Mutta jokaisella teollisuusalueella on myös omat salaisuutensa ja urbaaneja legendojaan. Salmisaaren kaltaiset alueet ovat täynnä tarinoita hylätyistä kellareista, salaisista kulkuväylistä ja työläisten välisistä myyteistä. Sanotaan, että näiden suurten rakennusten alla risteilee tunneliverkostoja, joista osa on jäänyt karttojen ulkopuolelle. On kiehtovaa miettiä, mitä kaikkea on tapahtunut näiden seinien sisällä ennen kuin täällä alettiin kiipeillä. Ehkä täällä on suunniteltu kaupungin suurimpia sähköverkkoja tai ehkä täällä on kuiskaillut ammattiyhdistysmiehet suunnitellessaan parempaa tulevaisuutta. Täällä vallitsee tietty mystinen tunnelma, kun hämärtyy ja tehtaiden siluetit piirtyvät taivasta vasten. Se on sellaista urbaania romantiikkaa, jossa menneisyys ei koskaan täysin katoa, vaan se jää elämään rakenteisiin ja tunnelmaan, joka tekee tästä paikasta erityisen verrattuna mihin tahansa tavalliseen liikuntasaliin.
Nyt, kun olemme hieman sukeltaneet historiaan, on aika kääntää katse ylöspäin. Kun aloitatte nousunne, muistakaa, että jokainen otteenne on osa tätä kaupungin jatkuvaa muutosta. Te ette kiipeä vain seinää pitkin, vaan te haastatte itsenne paikassa, joka on nähnyt Helsingin muuttuvan teollisuuskeskuksesta moderniksi design- ja urheilukaupungiksi. Anna tämän historian antaa teille lisävoimia sormienpäihin. Nouskaa korkealle, katsokaa alas ja tuntekaa se voima, joka on tässä maaperässä. Olkaa varovaisia, keskittykää ja nauttikaa noususta. Kiitos, kun kuljetteinne tämän pienen historian matkan kanssani, ja nyt on teidän vuoronne valloittaa huiput!
