(Opas pysähtyy ryhmän kanssa Iso Omenan moderniin ympäristöön, katsoo ympärilleen ja hymyilee hienoisesti, ikään kuin hän näkisi jotain, mitä muut eivät näe.)
Katsokaa ympärillenne. Täällä sykkii nykyajan kaupallinen sydän, lasia, terästä ja kiirettä. Mutta pysähtykää hetkeksi. Kun astumme Yliopiston Apteekkiin, me emme astu vain kauppaan, vaan me astumme perinteeseen, joka kantaa mukanaan satojen vuosien painoa. Tunnetteko te sen? Tuon hienoisen muutoksen ilmassa? Vaikka olemme keskellä modernia kauppakeskusta, tämä paikka on linkki johonkin paljon syvempään. Apteekki ei ole vain paikka, josta haetaan reseptilääkkeitä, vaan se on tiedon, kemian ja hoidon pyhättö. Täällä yhdistyvät kylmän kliininen tarkkuus ja se inhimillinen huolenpito, joka on ollut läsnä siitä asti, kun lääkkeet valmistettiin vielä käsin mortalityn ja toivon rajamailla.
Jos kelaamme aikaa taaksepäin, Yliopiston Apteekit eivät syntyneet tyhjiöön. Ne kytkeytyvät suoraan akateemiseen maailmaan, tiedon janoon ja siihen valtavaan murrokseen, kun alkemia muuttui moderniksi kemiaksi. Ennen vanhaan apteekari oli kylän tai kaupungin oppinein mies, lähes taikuri, joka tiesi, mikä juuri tai uute paransi kuumeen ja mikä lievitti särkyä. Se oli aikaa, jolloin hyllyillä nökötti pölyisiä lasipulloja, joissa oli etikettejä latinaksi, ja ilmassa leijui voimakas, makeahko kamferin ja yrttien tuoksu. Vaikka Iso Omenan tila on valoisa ja tehokas, sen takana lepää tämä valtava historia: tiedon kerääminen, testaaminen ja jalostaminen. Se on matka luonnon lääkintätaidosta teolliseen tarkkuuteen, ja jokainen täällä myytävä pakkaus on tavallaan lopputulos vuosisatojen mittaisesta kokeilusta ja tutkimustyöstä.
Mutta tiedättehän te, että jokaisessa vanhassa instituutiossa on mukana ripaus mystiikkaa? Apteekkien maailmassa on aina vallinnut tietty salaisuus. Ennen vanhaan apteekkareilla oli omia ”salaisia reseptejä”, jotka periytyivät isältä pojalle tai mestarilta oppipojalle. Nämä olivat niitä oikeita ihmeaineita, joita ei löytänyt mistään muualta. Sanotaan, että joissakin vanhoissa apteekkien kellareissa on säilynyt muistiinpanoja lääkkeistä, jotka eivät koskaan päässeet virallisiin kirjoihin. Onko tässäkin modernissa tilassa jokin sellainen näkymätön säie, joka yhdistää meidät niihin vanhoihin alkemisteihin? Ehkä se on se luottamus, jota me tunnemme valkoiseen takkiin pukeutunutta asiantuntijaa kohtaan. Se on se hiljainen sopimus siitä, että täällä tiedetään vastaus kysymyksiin, joihin kukaan muu ei osaa vastata.
Joten, kun te jatkatte matkaanne tässä kauppakeskuksessa, muistakaa tämä kontrasti. Me elämme ajassa, jossa kaikki on nopeaa ja digitaalista, mutta tässä pisteessä, Yliopiston Apteekissa, kohtaa menneisyyden hitaus ja tulevaisuuden teknologia. Kehotan teitä, kun astutte sisään, älkää vain katso tuotteita, vaan tuntekaa se historian jatkumo. Mietikää niitä kaikkia ihmisiä, jotka ovat etsineet apua ja lohtua apteekista satojen vuosien ajan. Nyt me jatkammme matkaamme, mutta pidetään tämä ajatus mielessä: tiede on vain uteliaisuutta, joka on järjestetty järjestykseen. Olkaa hyvä, tulkaa perässä.
"Automaattisesti haettu kaupunki-kohde."